perjantai 22. heinäkuuta 2016

Grillitortilla



Nälkä ja tyhjähköt kaapit yhdistettynä haluttomuuteen lähteä kauppaan saa kokeilemaan  vaikka mitä. 

Kuten esimerkiksi grillaamaan tortillalettuja,  joiden päälle on ripoteltu cheddar-juustoa (niitä yksittäispakattuja viipaleita) ja suolaa & pippuria. 

Tulos oli rapea ja mitään sanomaton,  mutta kyllä sitä nälkäänsä söi.  Ehkä joku toinen juusto olisi toiminut paremmin,  mutta kun ne tyhjät kaapit. 

Grillattu pizza, jota tein joku aika sitten onnistui kivasti,  ilman mitään muttia.  Katso ohje täältä 

keskiviikko 20. heinäkuuta 2016

Grillatut jättikatkaravut

Jos voisin, söisin aina kaikenmaailman äyriäisiä.

Marinoin raa'at häntiäiset öljyssä, jossa mausteena limeä, punaista chiliä, valkosipulia ja tuoretta korianteria. Grillatessa valelin lopulla liemellä.

Kypsennys käy tosi nopeasti, joten nämä kannattaa tehdä siten että muut tarjottavat ovat jo valmiina.
Tai mitä tuohon nyt tarvitaan,  tuoretta leipää ja vaikka lasillinen rose-viiniä.

maanantai 18. heinäkuuta 2016

Kanaa BBQ


Viime kesänä hankin sellaisen savustusgrillin. Tuo maksoi vain muutaman kympin ja sovin itseni kanssa että jos BBQ-savustelu on kivaa, ostan seuraavaksi kunnon laitteen.

Ja sehän on kivaa! Kun ei ole kiire (eikä liian nälkä),  niin mikäpä sen mukavampaa kuin fiilistellä hiljakseen hitaasti savussa ja hiilillä kypsyvän ruoan kanssa. Aurinko paistaa (toivottavasti)  ja itikat surisevat (muttei liian lähellä),  lasissa on ehkä kuoharia. Radio Suomen Kesäradio soi taustalla.

Kokonainen broileri (ei siis kana kuten otsikko antoi ymmärtää, anteeksi) kypsyi muutamassa tunnissa.  Lämpömittari oli iso apu sisälämpötilan määrittämisessä.

Sitten kävi niin kuin näissä tilanteissa usein käy: ajattelimme "vähän maistaa"  ja söimme kaiken yhdeltä istumalta, sellaisenaan, ilman lisukkeita.  Oli se niin hyvää.

PS.
Muutaman kympin grillivehje toimii yhä vuoden suht' säännöllisen käytön jälkeen hyvin.

lauantai 16. heinäkuuta 2016

Grillatut vihannekset eikä muuta tarvita


Ikinä en ole pitänyt keitettyjen vihannesten mausta.  Tai siis eihän ne maistu miltään! 
Kun viitisen vuotta sitten keksin grillata kasviksia, avautui ihan toisenlainen makumaailma.  Parsalla aloitin ja jatkoin muilla kasvimaan tuotteilla. 

Parsa on ihanaa,  mutta muitakin hyviä on vaikka kuinka.  Porkkana, erityisesti uuden sadon,  makeutuu entisestään; kaali rapeutuu ja saa uutta makua ja tomaatti, tuo perinteinen grilliruoan lisuke,  saa liekeistä lisää makua.

Kukkakaalia kokeilin ensimmäisen kerran viime vuonna. Sen kanssa pitää olla huolellinen jotta lopputulema on maukas ja rapea.  Liian miedolla lämmöllä tuloksena saattaa olla nahistunut viipale.  Öljyä pitää sivellä riittävästi ettei pinta vain kuiva.

Niin, mausteeksi riittää öljy grillausvaiheessa ja tarjoiltaessa ripaus sormisuolaa ja mustapippuria.



tiistai 12. heinäkuuta 2016

Vesimelonisalaatti vie kielen


Vesimeloni on ihana raaka-aine vaikka mihin: juomaksi tehosekoittimessa, pihvin kaveriksi grillattuna,  tai salaatissa paloiteltuna.

Kaveriksi käy melkein mikä vain,  mutta paras yhdistelmä tulee kun mukaan ottaa kirpeää tai hapanta.  Retiisi, retikka tai sipuli,  esimerkiksi. Lisäksi yrttejä (korianteri, persilja, valkosipulin varret) ja jos haluaa ruokaisuutta niin fetaa tai katkarapuja.

Ja mitä vielä?  Auringonpaistetta, kevyttä kesäfiilistä ja perhosia pihakukissa.
 

maanantai 11. heinäkuuta 2016

Heinäkuu on grillikuu


Grillaan paljon ja vaikka kesäkuukausina ehkä useammin, niin ei talvi suinkaan mitään grillilepoa ole.

Jos lunta on paljon, voi hangessa olla hankala seistä, mutta esimerkiksi savustaminen sujuu silloinkin.

Nyt kesällä ruoanlaiton pääpaino on grillauksessa, joten olkoon heinäkuu grillikuu.

Tulossa on useampi postaus aiheesta.

sunnuntai 10. heinäkuuta 2016

Kantarellileivät


Ikinä en ole löytänyt niin paljon kantarelleja kuin tänä kesänä.  Jossain välissä ajattelin että en vain näe niitä metsässä, kun tuntui että olen ainoa joka ei näitä keltaisia herkkuja löydä. Mutta pelko pois,  kuten Tuure Kilpeläinen sanoo, kyllä näen, pienetkin ja heinien alta.

Ensimmäiset kantikset syön leivän päällä.  Kepeä paisto sipulin kanssa pannulla, suolaa ja pippuria; se on siinä.

Ei kaipaa kermaa mutta ruisleipää kyllä. Valkoinen leipä ei anna riittävää makuvastusta sienille.
Jos oikein haluan herkutella, ruskistan mukaan muutaman pekoniviipaleen. (Uunissa ettei tule käryä.)
Myös salaattia lautaselle raikastamaan kokonaisuutta.