Chili-katkarapu-pasta Hangon malliin

Toissa kesänä kävin ensimmäisen kerran Hangossa. Luulin käyneeni siellä lapsena, mutta se olikin kuulemma Naantali. Näin sisämaalaisena ja järven rannalla asuneena olen alkanut tutustua Suomen ihaniin rantakaupunkeihin vasta viime vuosina. 

Hangossahan oli niin pieneksi paikaksi järisyttävän monta hyvää ruokapaikkaa! Jopa Classic Pizzan paistokset maistuivat super-hyviltä. Mutta parasta oli Hangon Makaronitehtaan Pil-pil -pasta, joka oli niin hyvää että näin siitä unta vielä jälkeenpäin. 

Viime kesänä Hangossa käytiin taas, ja pastaa syömässä. Tilasin tietenkin samaa herkkua ja maistelin tarkemmin. Tässä oma versioni:

Chili-katkarapu-pasta

Kahdelle

6-8 kerää tagliatellea - laita vaan keittymään 

Valkoviiniä (esim sellaine pikkolo-pullo)

Öljyä pari desiä 

Kalakastiketta ruokalusikallinen tai pari, maun mukaan

Valkosipulia vaikka koko sipuli eli maun mukaan

Punaista chiliä (pilkottuna) sama juttu, eli vaikka koko chili

Silolehtistä persiljaa

Katkarapuja pussillinen nyt ainakin

Mustapippuria

Suolaa

• Kuullota silputtu valkosipuli ja chili öljyssä, älä polta.
• Kun alkavat kypsyä lisää viini ja anna kiehahtaa niin että alkoholi haihtuu.
• Lisää kalakastike ja jäiset katkaravut, anna sulaa ja liemen kuumentua uudelleen.
• Lisää suola ja pippuri, maistele. 
• Heitä mukaan persilja
• Valuta pasta, kaada kastike joukkoon ja sekoita. 

Alkuperäisessä annoksessa on muuten jättikatkarapuja. Ne myydään yleensä raakoina, joten ne kannattaa kypsentää öljyssä ennen viinin lisäämistä. 

Ankkarillette Vapun tapaan

Vappu Pimiä valmisti kokkausohjelmassaan ankkarilletteä, jota oli ihan pakko kokeilla.  Ostin sen takia myös hänen keittokirjansa, (Vapun reseptikirja),  joten pettymys oli kun ohjetta ei sieltä löytynytkään.

Kaivoin sen reseptin sittemmin netin uumenista ja kopioin teitä varten tänne. Vappu hei,  lisääthän ohjeen seuraavaan kirjaasi! 

Ankkarillette sopii erinomaisen hyvin tuoreen patongin ja vihreän salaatin kanssa tarjottavaksi, mutta olemme syöneet sitä myös perunamuusin kanssa, ei hassumpaa niinkään.

Ankkarilleten ohje:

Purkillinen ankankoipi-confitia eli kypsää ankankoipea (säilykepurkkia myydään ruokamarketeissa)

1 punasipuli

Nippu tuoretta persiljaa

2–3 rkl Dijon sinappia

1–2 rkl juoksevaa hunajaa

1–2 lorausta punaviini- tai sherryetikkaa

  mustapippuria

  suolaa

• Lämmitä ankankoivet uunissa, niin että ankanrasva sulaa kokonaan.
• Riivi ankankoipien liha pieneksi silpuksi.*
• Lisää joukkoon pieneksi hakattu sipuli ja yrtit sekä muut ainekset.
• Sekoita massaksi ja tarjoile

          *Jos haluat, säästä rasva ja paista siinä seuraavalle aterialle perunoita - takuuherkullisia!

Jäätelöä texmex

Ojee caramba - nyt kaikki syövät meksikolaista! Niin minäkin (siitä toisella kertaa ehkä lisää), ja halusin myös jälkiruoan jatkavan teemaa. Kaipasin jotain makeaa mutta kuitenkin suht' suoraviivaista tarjottavaa. Jonas Crambyn texmex-keittokirjasta löytyi hyvä ohje. 

Jäätelö kuorrutettuna paahdetulla kookoksella, kinuskikastikkeessa kelluen:

Kondensoitua maitoa purkki

Kookoshiutaleita

Vaniljajäätelöä

Sormisuolaa

Keitä ensin kondensoitu maito, koska siinä menee useampi tunti. Varmista että osta makeaa versiota, muuten ei tule samaa lopputulosta.

Paahda kookoshiutaleet kuivalla pannulla.

Kun on tarjoilun aika: 

• Leikkaa vaniljajäätelöstä viipaleita  (tai kaiverra palloja jos huvittaa)
• Kierittele kookoksessa 
• Kaada kastike päälle
• Ripottele vielä sormisuolaa viime silaukseksi.

Paahdettu voi

Jo jonkun aikaa tätä herkkua on tarjottu ravintoloissa leivän kaverina. Useimmiten leipä on kadonnut korista aika nopeasti, niin hyvää paahdettu voi on.

Helposti tuota tekee kotonakin. Ainoa ongelma oikeastaan onkin, että miten pitää syöntimäärä kurissa. 

Kun paahdat  voita, ole tarkkana ettei se pala. Hetki ruskeasta kärähtäneeseen menee lähes silmänräpäyksessä. Laita paahdettu sula voi jääkaappiin ja sekoita säännöllisesti jotta siitä muodostuu kuohkeaa. Ravintola Groteskissa selittivät, että paahdettu voi  kuohkeutetaan erityisellä laitteella (nimi ei jäänyt mieleen), mutta kotikeittiössä pärjää sekoittamalla voita säännöllisesti.

Lisää loppuvaiheessa joukkoon hieman sormisuolaa ja maistele. Jos paahteisuus on turhan voimakasta, laimenna lisäämällä joukkoon tavallista voita.

Minusta tämä maistuu paremmalta tumman leivän kanssa (saaristolaisleipä, ah!).

Luumuhillo rommipäissään

Mustikoita on pakkanen pullollaan, metsämansikat ja vadelmat olivat parhaita tuoreina ja luumut - no ne maistuvat sekä tuoreina että hillona.

Kokeile tätä herkkuhilloa, jossa rommi ja mustapippuri vievät luumut ihan uudelle sfäärille. Eikä kannata säästellä rommin kanssa!

Voitaikina pelastaa perjantaikeittiön

Tämä piirakka voi olla pyttipannutyylinen kokoelma viikon tähteitä uudessa muodossa tai hienostunut yhden-kahden ainesosan makua ylistävä taideteos: tomaatteja,  kesäkurpitsaa, munakoisoa. . .

Voitaikina pohjana tuo vaihtelua iänikuiseen piirakkapohjaan, eikä kermaa/munaa tarvita täytteeseen. Kun sipulin (ja tässä tapauksessa paprikan) kypsentää pannulla ja lisää hippusen sokeria loppuvaiheessa, saa ihanan makean täytteen pohjan. Se riittäisi sellaisenaankin (ja oli tarkoituskin), mutta viime hetkellä päätin lisätä joukkoon kaksi keitettyä perunaa ja pepperonimakkaran loput. 

Mausteeksi riitävät mustapippuri ja suola. Tuoretta rosmariinia jos on niin kannattaa käyttää tähän ja välimerellinen makumaailma on täydellinen.

Paista voitaikinalevyä ensin yksikseen (175C) kymmenisen minuuttia, reunat voideltuna ja pohjaa haarukalla rei'itettynä. Lisää sitten muut aineet paitsi feta jos sitä käytät. Paista taas noin kymmenen minuuttia ja lisää juusto, jatka paistamista vielä viitisen minuuttia. 

Voihan pinnalle laittaa muutakin juustoa, mutta ilmankin pärjää eikä tule niin tuhti lopputulos.